Meditaatiosta apua stressiin.

Stressiä ei voi konkreetisesti nähdä eikä koskettaa, mutta stressin voi tuntea kehossa ja mielessä. Lyhyellä aikavälillä stressi kohotaa sydämen sykettä, hengityksen tiheyttä ja kohottaa verenpainetta. Pidempiaikaisena stressi vaikuttaa aivojen hormoonitoimintaan, immuunijärjestelmään ja sitä kautta koko kehoon.  Jatkuvassa stressitillassa lisäkilpirauhanen tuottaa liikaa kortisolia, mikä kroonisena aiheuttaa päänsärkyjä, ahdistusta, masennusta, sydän-ja verisuonisairauksia ja johtaa jopa kuolemaan.

Stressin aiheuttajia ei voi kokonaa välttää elämässä. Voit kuitenkin minimoida stressin vaikutuksen kehoosi ja mieleesi. Tähän meditaation on eräs helpoimmista keinoista.

Meditaatiota on harjoitettu tuhansia vuosia, mutta sen tutkimus terveysvaikutusten osalta on suhteellisen nuorta, mutta tuloksiltaan hyvin lupaavaa. Tammikuussa viime vuonna (2014) julkaisi JAMA -Internal Medicine katsauksen tutkimukista, joissa todetaan meditaation helpottavan kivun tuntemusta ja masennusta. Masennusta jopa yhtä hyvin kuin masennuslääkkeet. Meditaatio vaikuttaa sympaattiseen hermostoon, joka laskee verenpainetta,ja hengityksen tiheyttä sekä sydänenlyöntitiheyttä.

Meditaatio vaikuttaa siis sympaatiseen hermostoon laskemalla sydämen lyöntitiheyttä ja hengityistiheyttä sekä laskemalla verenpainetta. Meditaatio elvyttä myös henkisiä ominaisuuksia kuten luovuutta ja luovuutta sekä eheyttää sisäisesti.

Meditatoida voi monella eri tavalla, voisi luetella erilaisia meditaation muotoja. vaikkapa näin:

Keskittymismedetaatiossa mieli keskitetään yhteen kohteeseen, mikä on kaiken meditaation perusta ylipäätään.

Keskukseen keskittyvässä meditaatiossa keskitytään johonkin kohtaan kehossa. Yleisempiä, joihin keskitytään, ovat vatsan ja sydämen alueet.

Mindfulness tai tarkkaavaisuusmeditaatiossa keskeistä on tarkkaileva ja hyväksyvä läsnäolo, jolla voidaan saavuttaa tyyneyden tila.

Jooga, Tai Ji ja Qigong ovat liikemeditaaton muotoja, joissa kehollisuus, hengitys ja keskittyminen yhdistyvät.

Mantra-meditaatiossa toistetaan sanaa, äännettä tai lausetta hiljaisesti mielessä tai ääneen ja saavutetaan tarkkaavaisempi mielentila ajatusten hiljentyessä.

Kävelymeditaatiossa keskitytään kehoon ja mieleen sekä hengitykseen askelten aikana.

Aloittelijan on hyvä kokeilla erilaisia meditaation muotoja hakeutumalla meditaatiotunneille tai -ryhmiin. Ryhmässä meditaatiokokemus on voimakkaampi ja asiantunteva opettaja ohjaa alkuun hyvän tekniikan omaksumisessa.

Meditaation aloittaminen on hyvin yksinkertaista. Siihen ei tarvita mitään välineitä. Tarvitset vain aikaa säännöllisesti, mielellään päivittäin, kerran tai kaksi. Voit aloittaa kymmenestä minuutista sopivana hetkenä päivässä tai vaikka kahdesti päivässä esimerkiksi aamuin ja illoin. On etua, jos aika on sama joka päivä. Keho ja mieli tottuvat aikatauluun. Lisäksi on helpompi pitää kiinni päivittäisestä rutiinista, jos niillä on varattu aika. Hiljalleen voit lisätä meditaatiohetken pituutta.